sivu6

1.6.1918
Päivän pakinaa.
Kutka kannattavat kuningasvaltaa?

U. Suomettaresta saamme sen tietää.

Tietysti eivät kaikki ymmärrä sitä siunausta, mikä armaan aamukasteen tavoin lankeaa köyhän maamme ylle sillä hetkellä, jolloin tänne tuodaan hallitsijaksi ja vallitsijaksi joku ulkomaalainen prinssi, sama se kuka, kunhan hän vain on maallemme ja kansallemme ja oloillemme mahdollisimman vieras. Onhan niitä sellaisia, jotka eivät tahdo saada sitä päähänsä.

Mutta sen sijaan ovatkin kuningasmieliset oikeata valioväkeä.

Kuulkaamme, mitä U.S. kertoo:
Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä ilmoitetaan, että ”ajattelevammat ainekset sielläkin käsittävät perustuslaillisen monarkian maallemme edullisimmaksi kuin tasavaltalaisen valtiomuodon.”

Olin äsken pitkähköllä matkalla Viipurin läänissä ja puhelin monien kymmenien ihmisten kanssa. Omituisen  ”ajattelemattomiin” piireihin olinkin tainnut joutumaan, sillä tapasin vain pari kuningasmielistä ja kolmannen, joka sanoi:  ”molempi parempi”. Muut olivat jyrkästi tasavaltalaisia.

Anteeksi, että keskeytän. Sillä U.S. kertoo edelleen:
”Kuortaneella ovat kaikki järkevämmät väestön ainekset asettuneet kannalle, että kuninkuus on ainoa keino maan pelastukseksi.”
Mäntyharjulla taas käsittää asian ”kansamme terveesti ajatteleva aines”.
Ja Karttulasta kiidätetään, että siellä ”ajattelevat kansanainekset” kallistuvat kuninkuuteen päin.
Samoin pitkin linjaa.
Kuninkuutta kannattavat kansan ajattelevat, ajattelevammat ja ajattelevimmat, järkevimmät ja terveesti ajattelevat ainekset, mikäli U.S:n tiedot paikkansa pitävät.

Tasavaltalaiset ovat siis ajattelemattomia, ajattelemattomampia ja ajattelemattomimpia, järjettömämpiä ja sairaalloisesti ajattelevia aineksia. Ettäs kerrankin tiedätte.

U.S. tietää kertoa, että Mäntyharjulla on jossakin tilaisuudessa ollut saapuvilla ”rauhallista yksinkertaista maalaiskansaa, miehiä ja vaimoja.”
Tältä rauhalliselta, yksinkertaiselta maalaiskansalta kysyttiin kuinka maamme vastainen hallitus on muodostettava.
Ja rauhallinen, yksinkertainen maalaiskansa Mäntyharjulla raapi päätään ja antoi arv. lehden ilmoituksen mukaan seuraavan terävän vastauksen:
”Emmehän me ole tuota asiaa osanneet tarkemmin miettiä, kyllä se nyt sittenkin niin on, että talossa pitää olla vain yksi isäntä, eikä se talon pitoa paranna, vaan pikemmin huonontaa, jos isäntää usein pitää muuttaa ja kaikkein huonoimmin hoidetaan sitä taloa, missä on monta käskijää.”

Tämmöinen tuntuu olevan ”agitaatiosta vapaan maalaiskansan käsitys asiasta”.

Niin, mahdollisesti, nimittäin agitaatiosta vapaan ennen kaikkea yksinkertaisen ja nimenomaan mäntyharjulaisen tupakkakokouksen käsitys.

Siis:

Kuningas on parempi kuin presidentti. Joka oli todistettava.

Emme voi olla hieman hymyilemättä todistukselle, mutta taputamme kuitenkin rohkaisevasti naapurimme kaljua, kuningasmielisestä innosta säteilevää päälakea: olkaa hyvä ja jatkakaa!

Tiitus

2.6.1918
Sotasähkösanomia.
Suuri taistelu lännessä.

Saksalaiset etenevät voitokkaasti koko taistelurintamalla Royonin–Chateaun Thierryn-Reimsin linjalla.
Saksalaisten sotasaalis erittäin suuri.

Berlin, toukok. 31 p. (S.T.T.) Saksan suuren päämajan iltatiedonanto:
Royonista Reimsin länsipuolelle asti jatkuu rynnistyksemme menestyksellisesti.
Berlinistä, kesäk. 1 pnä (S.T.T) Saksan suuren päämajan päivätiedonanto:

Läntinen sotanäyttämö:

Kruununprinssi  Ruprechtin armeijaryhmä: Useasti vilkasta tykistötoimintaa, vihollisen paikalliset hyökkäykset Ypernistä etelään epäonnistuivat.

Saksan kruunuprinssin sotajoukkoryhmä: Oisen eteläpuolella Channusta lounaaseen karkoittivat kenraalien Hofmannin ja von Francoisin joukot vihollisen asemistaan Cutsin luona ja Blerancourtin eteläpuolella. Aisnen pohjoisrannalla etenimme kiivasti otellen Rouvronin-Fontenoyn linjalle saakka.

Epätoivoisia vastahyökkäyksiä tekivät junilla ja autoilla tuodut verekset ranskalaiset divisionat meidän Soissonsin–Hartennesin tien poikki eteneville joukoillemme. Illalla tämä vimmattu taistelu ratkesi meidän eduksemme. Väistyvän vihollisen työnsimme Chandunin–Bierzun–Blanzun itäpuoliselle ylänteelle asti. Ourcq-joen molemmin puolin olemme edenneet Soissonsin-ChateauTierryn tien poikki ja yhtämittaa vihollisen vastarinnan murtaen saavuttaneet viimeksi mainitun paikan pohjoispuolella sijaitsevan Nouillyn ylänteet. Chateau Thierryn ja Dormansin itätienoon välillä ovat joukkomme Marnen rannalla.

Marnesta Reimsin länsipuolelle asti olemme vallanneet linjan Berneuil-Olizy-Sarey-Champignu.

Eilisistä taisteluista otimme lisäksi monta tuhatta vankia sekä paljon saalista. Kahtena viime päivänä olemme pudottaneet 36 vihollisen lentokonetta. Luutnantti Rinkhoff saavutti 28, luutnantti Bütter 25 ja luutnantti Krall 27 ilmavoittonsa.

Ensimmäinen päämajoitusmestari
Ludendorff

2.6.1918

Nälänhädän torjuminen

Saksasta saapui eilen ensimmäinen suuri lähetys – 300,000 kg viljaa.

Tämän kuun kuluessa on Saksasta luvattu toimittaa ainakin 1,000,000 kg leipäviljaa ja useita satoja tuhansia kiloja muita elintarpeita.

Saksasta saapui eilen tänne suuri höyrylaiva tuoden 800,000 kg leipäviljaa Suomen väestön tarpeiksi.

Heti kun saksalaiset olivat vapauttaneet pääkaupunkimme punaisten rosvojen vallasta, ilmoitti saksalainen ylipäällystö ryhtyvänsä toimenpiteisiin nälkää kärsivän Etelä-Suomen ja varsinkin Helsingin väestön auttamiseksi.

Kaikkiaan ovat saksalaiset luvanneet kesäkuun kuluessa toimittaa Suomen väestön tarpeisiin 1,000,000 kg viljaa. Tästä määrästä on luvattu toimittaa toinen lähetys 300,000 kg tulevan kuukauden 15 p:n vaiheilla ja tulevan kuukauden loput viimeisenä päivänä.

Tämän lisäksi ovat saksalaiset viranomaiset luvanneet toimittaa maamme väestön tarpeisiin 200,000 kg suolattuja papuja, 200,000 kg kuivattuja juurikkaita ja 800,000 kg hapatettuja lanttuja. Näiden elintarpeiden on ilmoitettu saapuvan Suomeen tulevan kuukauden lopulla.

Vaikka Saksa on auliisti luovuttanut ja luvannut luovuttaa nämä huomattavat elintarvikemäärät Suomen hätääkärsivän väestön tarpeiksi, niin eivät suomalaiset kuluttajat voi vaatia, että nykyisiä –  kylläkin varsin niukkoja annoksia suurennettaisiin, sillä siihen meidän niukat varamme – lisättynä Saksan suurenmoisella omista niukanpuoleisista varastoista, antamalla avustuksella lisättynä, eivät riitä.

4.6.1918

Äidit! Pienokaiset!

Kesä tekee tuloaan. Auringon säteet tuovat meille tervehdyksen kesän sinitaivaalta houkutellen niin suuret kuin pienetkin luonnon helmaan. Seuratkaa kutsua, äidit! Tuokaa pienokaisenne leikkikentälle nauttimaan raittiista ilmasta ja auringon valosta, niin lapsenne ammentavat sieltä iloa ja reippautta. Siellä kiltit tädit heitä hoivaavat ja ohjaavat heidän leikkejänsä. Äitien aika on tätä nykyä monen jonotuksen ja juoksun varassa, sen tähden on hyvä, kun on ihmisiä, joiden huostaan voi huoletta jättää lapsensa, ettei heidän tarvitse oleskella kaduilla oppimassa pahoja tapoja. Helsingissä toimii tänä kesänä kolme leikkikenttää, yksi Tehtaanpuistossa Sepänkadun varrella, toinen Eläintarhassa kasvihuoneen lähettyvillä ja kolmas Hermanninkaupungissa kauniilla männikkömäellä Svenssonin kaljatehtaan takana. Leikkitoiminta alkaa mainituissa paikoissa keskiviikkona kesäkuun 5 p:nä klo 10 a.p. ja jatkuu siitä joka arkipäivä klo 2:een i.p. Näille leikkikentille otetaan etupäässä lastentarhaiässä olevia lapsia, mutta ovat suuremmatkin lapset tervetulleet. Sisäänkirjoitusmaksuna koko kesältä kannetaan 1 mk. lasta kohti, jos useampia sisaruksia ilmoittautuu, niin kultakin seuraavalta 50 p.

Tulkaa, äidit, tutustumaan leikkikentän johtajiin ja ottakaa lapset mukaan.

8.6.1918

Omituinen tauti Espanjassa.

Madridista sähkötetään Lontoon lehdille, että viime aikoina on salaperäinen tauti Espanjassa levinnyt kaikkialle maahan aiheuttaen suurta levottomuutta väestön keskuudessa.

Omituinen tauti muistuttaa influenssaa, mutta eroaa viimemainitusta siinä, että sen uhri useissa tapauksissa äkkiä saa kouristuskohtauksia, vieläpä ulkona kulkiessaankin.

Se nopeus, jolla tauti leviää, on vain verrattavissa suureen ruttoepidemiaan v. 1880. ”Daily Expressin ”saaman sähkösanoman mukaan on noin 40 pros. Espanjan asukkaista sairastunut uuteen omituiseen tautiin. Teatterien, koulujen, konttorien, rautateiden, tehtaiden, raitioteiden ja useitten muiden laitosten toiminta on täytynyt ainakin osittain keskeyttää. Useat teollisuuslaitokset on suljettu. Sotaministeri on keskeyttänyt kaikki sotilasharjoitukset.

Kuningas on vuoteen omana. Pääministeri ja useat muut ministerit ovat sairaana. Tauti on verrattain harvoin päättynyt kuolemaan.

Taudin basillia ei ole vielä keksitty.

9.6.1918

Pettujauhojen valmistus

Valtion kotitaloustoimikunnan ”tiedonanto” N:o 39.

Sanomalehdissä olleessa elintarvehallituksen tiedonannossa ”Pettujauhojen valmistaminen” kehoittaa elintarvehallitus kautta maan ryhtymään toimenpiteisiin petun keräyttämiseksi. Kuluva vuosi on ollutkin todisteena siitä, että maamme asukkaiden on mahdoton tulla toimeen sillä leipäviljalla, jonka omasta maasta saamme. Ulkoa tulevaan avustukseen emme myös saa suuresti luottaa. Tänä keväänä on sen vuoksi niin hyvin kaupunki- kuin maalaiskunnissa käytetty monenlaisia lisäaineita leipään. Helsingissä ehkä parhaimmalla menestyksellä pellavansiemenjauhoja – mutta useissa maalaiskunnissa, varsinkin Karjalassa ja Kajaanin seudulla on nyt niinkuin niin monta kertaa ennenkin turvauduttu luottamuksella ja menestyksellä pettujauhoista valmistettuun leipään. Tämän vastikkeen ravintoarvo on meille tähän asti ollut tuntematon. Sen johdosta on valtion kotitaloustoimikunnan jäsen, tohtori Carl Tigerstedt kokeittensa perusteella ilmoittanut pettujauhon sisältävän noin 40 % ihmisruumiille kelpaavia ravintoaineita. Kokeiden tuloksena kehoittaa siis valtion kotitaloustoimikunta käyttämään pettua leivän lisänä, joka näin ollen on tarkoitustaan vastaava.

Suotuisinta olisi, jos leipään riittäisi panna ainakin puolet viljaa. Se pettuleipä, jolla tohtori Tigerstedt kokeili, sisälsi 75 % pettujauhoja, josta, jos niin suurta määrää käytetään, tähän tottumattomat henkilöt voivat mahdollisesti saada nokkoskuumeen.

Petun kerääminen on toimitettava keväällä niin sanotun hirren lähdön aikana, jolloin vielä ”nila” on petäjässä, siis heti kun pettu alkaa heltiämään. Otollisin keräämisaika on noin neljä viikkoa, toukokuun ja kesäkuun vaihteessa. Pettu irtautuu kyllä elokuun puoliväliin, mutta sen maku muuttuu jo juhannuksen jälkeen ja varsinkin heinäkuussa hyvin kitkeräksi tehden siitä valmistetun leivän pahan makuiseksi. Myöhemmin irtautuu kuori vaikeasti.

Pettua kerätessä valitaan metsästä nuoria petäjiä, joissa on hyvin pitkältä latvasta alaspäin kaarnatonta ohutta kuorta. Kun puu on kaadettu, karsitaan oksat ja latvanpuolesta kiskaistaan kuori irti. Mukavammin siten, että kuori viilletään ympäri puun noin puolen metrin välimatkoilla. Näin saadut osat samoin pitkittäin halki, jolloin kuori irroitetaan puusta puulastan avulla. Levyt kerätään kotiinvietäviksi ja edelleen valmistettaviksi. Valmistettaessa muodostetaan tuli niin, että kirkas liekki palaa. Pettulevyt lävistetään siten, että ne voidaan sovittaa seipään kärkeen, jonka avulla ne kärvennetään tulessa tai hiilloksella niin, että irtonainen kuori palaa pois. Karsta poistetaan taas huolellisesti jollain tarkoitukseen sopivalla aseella. Kuivataan sen jälkeen ensin ulkoilmassa noin päivän, sitten saunassa ja riihessä, jota lämmitetään samalla tavalla kuin leipäviljalle. Täytyy kuivaa noin vuorokauden. Kuivattuna ne pienennetään niin paljon, että pettu juoksee myllynkiven silmään jauhettavaksi edelleen hienoksi. Tätä kutsutaan valmistustavan mukaan paahdetuksi petuksi.

Keitettyjä pettujauhoja valmistetaan muuten aivan samalla tavalla, mutta korventamisen eli paistamisen asemesta keitetään pettu runsaassa vedessä noin 2–3 tuntia, sen jälkeen se kaavitaan puhtaaksi silpusta, sekä petussa olevasta vihreästä kerroksesta. Huuhdotaan, annetaan valua ja kuivataan sekä jauhetaan aivan samalla tavalla kuin paahdettu pettu.

9.6.1918

Vankien omaisille.

On pyydetty ilmoittamaan, että kaikki kirjeenvaihto tulee tapahtua nimenomaan korteilla. Paketit saavat sisältää yhden vaatekerran alusvaatteita, saippuan, pyyheliinan ja kamman. Ruoan lähettäminen on ehdottomasti kielletty.

19.6.1918
Valtiomuotokysymys
Perustuslakivaliokunnassa yhden äänen enemmistö mennyt kuningasvallan puolelle.

Eilen päätettiin perustuslakivaliokunnassa 9 äänellä 8:aa vastaan ottaa toisen lukemisen pohjaksi kuningasvaltainen hallitusmuodon ehdotus, eikä tasavaltalaista. Tässä periaatteellisesti ratkaisevassa äänestyksessä, jonka mukaan valiokunnan mietintö tulee nähtävästi olemaan edellisellä, vastalause jälkimmäisellä kannalla, äänestivät tasavallan puolesta kaikki maalaisliittolaiset, Alkio, Juutilainen, Kokko ja Vuorimaa, ruotsalaisista Rosenqvist, nuorsuomalaiset Erkko, Pennanen ja Ståhlberg, kuningasvallan puolesta taas kaikki suomettarelaiset Antila, Bergroth, Ingman, Malmivaara, Rantasalo ja Tukia, ruotsalaiset Estlander ja Wrede sekä nuorsuomalaisten Hultin.

20.6.1918

Suomen kuningaskruunua valmistellaan

Ruotsin lehdissä on julkaistuna seuraava sähkösanoma: Kööpenhaminassa kesäk. 16 p. kaksi ruotsalaista liikemiestä on hiljattain saapunut tänne myydäkseen tunnetun timantin, jonka hinta on noussut kahteen miljoonaan kruunuun. Myyjät ovat ehdottaneet, että joku tanskalainen liikemies ostaisi timantin, joka sitten lahjoitettaisiin suomalaiseen kuningaskruunuun, siinä tapauksessa, että tanskalainen prinssi valittaisiin Suomen kuninkaaksi.

22.6.1918

Punakaartilaisvankeja lasketaan ehdolliseen vapauteen.

Valloitettujen alueiden turvaamisosaston päällikkö Tampereella, eversti Wärnhjelm on kiireellisesti ilmoittanut kaikille aluepäälliköille suojeluskuntien esikunnille tiedotettavaksi, että olisi erinäisten vaikeuksien johdosta suotavaa, että kapinavankien lukumäärä vähenisi. Sen vuoksi saavat suojeluskunnat, jos sitä haluavat, tilata sotavankiloista sellaisia heidän kuntaansa kuuluvia vangittuja punakaartilaisia, jotka suojeluskunnan mielestä voidaan laskea ehdolliseen vapauteen ja joista suojeluskunnat luulevat voivansa vastata. Vangit saisivat tehdä joko omaa työtänsä yksittäisten palveluksessa tai voitaisiin heitä käyttää korvauksetta kunnan töihin. Suojeluskunnat tulevat olemaan vastuussa siitä, etteivät vangit poistu siltä alueelta, jossa he ovat oikeutetut oleskelemaan. Jos joku tai jotkut ehdolliseen vapauteen lasketut vangit yrittävät karata tai tekevät itsensä syypäiksi muihin rikkomuksiin, tulee suojeluskunnan, esiin tulleita asianhaaroja harkittuaan, uudelleen vangita tällaiset henkilöt. – Aamul.

25.6.1918
Juhannuksen vietto pääkaupungissa.

Aattopäivänä sadetta ja pilvistä säätä. – Juhannuksena auringonpaistetta.

Pettymyksen tuotti monen monelle juhannusaatto. Tavallista laajemmin joukoin olivat helsinkiläiset tänä vuonna valmistautuneet viettämään kesän juhlaa ”luonnon helmassa”. Olihan nyt almanakka suonut kaksi perättäistä suvista sunnuntaita, joten oli hyvä tilaisuus toimiinsa sidottujen työmyyrienkin päästä maalle vähän huokaisemaan. Mutta ilmojen haltijat eivät suosineet huvimatkailijoita. Sateisena koitti kesäkuun kolmaskolmatta päivä. Aamusta alkaen tuli vettä oikein taivaasta kaataen. Vesilätäköitä kaikkialla, märkinä nurmet ja mättäät, kyyneleitä tihkuvina koivujen nuoret lehvät. Ei tullut aiotuista kahvikesteistä vesien partailla tahi metsien reunoissa mitään, sisällä neljän seinän sisällä oli kauniisti pysyttävä.

Yhden seutuvilla päivällä sade tosin taukosi ja paksut harmaat pilvet alkoivat oheta ja repeillä, viiden korvilla iltapäivällä seestyi ilma jo sen verran, että päiväkin joiksikin hetkiksi pääsi pilkahtamaan. Mutta kauan ei iloa kestänyt. Pian peittyi aurinko uudelleen, ja vaikkakaan ei enää satanut, niin pysyi ilma kuitenkin koleana ja kosteana.

Kaupungin kadut olivat autiot ja tyhjät. Poissa olivat kävelijäin laumat, ei kuulunut sitä iloista puheensorinaa, joka tavallisina kesäsunnuntaina ilman täyttää. Jokseenkin elotonta oli Kappelissakin aamupäivällä, hiljaista myöskin Oopperakellarin pengermällä. Ei myöskään Munkkiniemessä ollut tavanomaista vilkkautta, Drumsön lautan luona ei ollut samaa tungosta kuin poutaisina suven pyhäpäivinä eikä Korkeasaareen menijäin jonoja ollut vaikea järjestää. Seurasaaren tiellä oli rauhallista eikä Eläintarhan vanhoilla leiripaikoilla riippumattoja nähnyt. Ne helsinkiläiset, jotka eivät olleet maalle pyrkineet kuumensivat pannujaan kodeissaan, kodittomat hörppivät sokeritonta kahviaan sisäkahviloissa.

Illalla oli karjalaisessa teatterissa täysi huone; ohjelmana oli Sudermannin ”Juhannustulet”.

Puolenyön seuduissa oli kaduilta jo liike kokonaan loppunut. Joistakin Eteläsataman laivoista nousi leimahtelevia raketteja ja muutaman talon avoimista ikkunoista kuului kadulle kaunista kvartettilaulua.

Juhannuspäivä koitti aurinkoisena ja kesäntuntuisena. Jo aamusta varustautuivat ihmiset ulkosalle. Nyt oli menijöitä sekä Korkeasaarelle että Seurasaarelle. Kun raitiotiet klo 11 aikana alkoivat kulkea, oli niissä paljon matkustajia. Varsinkin Munkkiniemelle, mutta myöskin Kulosaarelle oli menijöitä runsaasti.

Päivemmällä meni aurinko taas muutamaksi tunniksi pilveen, mutta seestyi sitten entistä kirkkaammaksi. Ja ihmiset, sekä maalle menneet että kaupunkiin jääneet, saivat korvausta edellisen päivän harmaudesta. Erikoisen lämmintä ei sentään ollut; illalla pani mielellään päällystakin ylleen.

Huveja ja huvimatkoja ei toimeenpantu siinä määrin kuin ennen. Juhannus oli tullut tänä vuonna yllättäen, liian aikaisin. Jotkut koivuin koristetut höyrypurret kuljettivat kuitenkin huvimatkailijoita ja muutamiin tavanmukaisiin huvittelupaikkoihin oli kerääntynyt tanssivaa nuorisoa.

Saksalaiset näyttelivät Juldan huvinäytelmän ”Kadotettu tytär” kiitolliselle yleisölle ja Kaivohuoneella esitettiin ilveily ”Tjocka Bertha”.

Kaupunkiin saapuvissa iltajunissa vallitsi taasen tavanomainen vilkkaus. Maalle menneet palasivat takaisin kaupunkiin ryhtyäkseen keskikesän juhlanvieton jälkeen arkisiin askareihin.

27.6.1918
Sellulosaleipää.

Huomisesta alkaen valmistaa kaksi kaupungin leipuriliikettä (Helsingin Höyryleipomo ja Osuusliike Elanto) selluloosaa sisältävää kovaa leipää. Valmisteita tulee olemaan katkaistun sektorin muotoisia näkkileipäpalasia painoltaan 23 gr, maksaen nämä 25 p. pari sekä 920 gr painoisia paketteja kovaa leipää, minkä hinta on 4:80. Sektorinmuotoiset kovaleipäpalaset vastaavat yhtä kuponkia, ja yksi paketti painoltaan 920 gr vastaa 40 kuponkia. Annokset tulevat täten selluloosaa käyttämällä noin 1/3 suuremmiksi. Kuitenkaan ei lakkauteta tähän asti valmistettuja ja myytyä kovaa leipää, nimittäin: suorakaiteen muotoisia näkkileipäpalasia, jotka vastaavat yhtä kuponkia ja painavat 17,5 gr maksaen 20 p pari tahi 35 p. 4 kappaleelta sekä 700 gr painoisia paketteja (40 kuponkia), jotka maksavat 3:40. Selluloosaleipä sisältää saman määrän ruisjauhoja kuponkia kohti kuin tähän asti valmistettu kuiva leipä.